Yksipuolinen tuomio perinnässä: Mitä se tarkoittaa?

Keskeiset pointit:

• Yksipuolinen tuomio on käräjäoikeuden päätös, joka annetaan velallisen passiivisuuden vuoksi, yleensä koska haasteeseen ei ole vastattu.
• Se on yleisin ja nopein tapa saada ulosottokelpoinen päätös riidattomissa velka-asioissa.
• Tuomio mahdollistaa saatavan siirtämisen suoraan ulosottoon ilman pitkää oikeudenkäyntiä.
• Velallisella on oikeus hakea takaisinsaantia 30 päivän kuluessa, mutta tuomio on heti täytäntöönpanokelpoinen.

Mitä yksipuolinen tuomio tarkoittaa perinnässä?

Yksipuolinen tuomio on käräjäoikeuden antama ratkaisu riita-asiassa, joka perustuu toisen osapuolen passiivisuuteen, kuten haastehakemukseen vastaamatta jättämiseen.

Perinnän kontekstissa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun velallinen ei reagoi hänelle lähetettyyn haasteeseen, oikeus voi antaa tuomion velkojan vaatimusten mukaisesti. Tämä on tyypillinen lopputulos, kun kyseessä on **tuomio velkomusasiassa**, jossa velan peruste on selvä.

Tällainen tuomio on merkittävä, koska se toimii suoraan ulosottoperusteena. Velkoja voi sen avulla siirtää saatavan perinnän ulosottoviranomaiselle ilman lisäviiveitä.

Summaarinen riita-asia: Miten prosessi etenee velkomusasiassa?

Summaarinen riita-asia on yksinkertaistettu ja nopea oikeudellinen menettely, joka on suunniteltu riidattomien velkasaatavien käsittelyyn kirjallisesti.

Prosessi käynnistyy, kun vapaaehtoinen perintä ei ole tuottanut tulosta ja velkoja päättää hakea saatavalleen oikeuden päätöksen. Velkoja jättää käräjäoikeuteen **summaarisen haastehakemuksen**.

Miksi tällä on väliä? Koska suurin osa perintäasioista on luonteeltaan riidattomia, tämä menettely on erittäin tehokas. Prosessin vaiheet ovat tyypillisesti:

• Velkoja lähettää haastehakemuksen käräjäoikeuteen.
• Käräjäoikeus antaa haasteen tiedoksi velalliselle, joka saa määräajan (yleensä 14 päivää) vastata.
• Jos velallinen ei vastaa, käräjäoikeus antaa yksipuolisen tuomion.
• Tuomiosta seuraa usein maksuhäiriömerkintä velalliselle.

Milloin käräjäoikeus antaa yksipuolisen tuomion?

Käräjäoikeus antaa yksipuolisen tuomion, kun velallinen (vastaaja) on ollut passiivinen eli ei ole vastannut haasteeseen määräajassa tai on jättänyt saapumatta oikeuden istuntoon ilman laillista estettä.

Tämä menettely on mahdollinen vain niin sanotuissa tahdonvaltaisissa (dispositiivisissa) riita-asioissa, joissa sovinto on sallittu. Käytännössä lähes kaikki velkomusasiat kuuluvat tähän kategoriaan.

Ennen tuomion antamista tuomioistuin tekee lyhyen tarkistuksen varmistaakseen, ettei kanne ole selvästi perusteeton. Jos velallinen vastaa haasteeseen esimerkiksi vain sanalla “vastustan” ilman perusteluja, se voidaan rinnastaa passiivisuuteen, ja **yksipuolinen tuomio** voidaan silti antaa.

Mitä hyötyä yksipuolisesta tuomiosta on velkojalle?

Yksipuolinen tuomio tarjoaa velkojalle nopean, kustannustehokkaan ja ennakoitavan tavan saada saatavalleen lainvoimainen ratkaisu.

Tarkastellaan hyötyjä tarkemmin:

• Nopeus: Prosessi on huomattavasti nopeampi kuin täysimittainen oikeudenkäynti. Ulosottokelpoinen päätös voidaan saada jo muutamissa viikoissa.
• Ennakoitavuus: Kun velka on riidaton, velkojan vaatimus hyväksytään lähes aina sellaisenaan. Tämä poistaa epävarmuutta lopputuloksesta.
• Kustannustehokkuus: Kirjallinen ja standardoitu menettely vähentää merkittävästi oikeudellisia kuluja verrattuna pitkään riitaprosessiin.
• Täytäntöönpanokelpoisuus: Tuomio on heti täytäntöönpanokelpoinen, mikä tarkoittaa, että velkoja voi välittömästi käynnistää ulosoton.

Lyhyesti sanottuna, **yksipuolinen tuomio** on tehokkain työkalu riidattomien saatavien oikeudellisessa perinnässä.

Miten yksipuolinen tuomio eroaa riitaisesta tuomiosta?

Keskeisin ero on siinä, että yksipuolinen tuomio perustuu passiivisuuteen, kun taas riitaisessa asiassa annettu tuomio perustuu molempien osapuolten esittämään näyttöön ja argumentaatioon.

Jos velallinen kiistää velan perustellusti, **summaarinen riita-asia** muuttuu riitaiseksi. Tällöin asiaa käsitellään laajasti, mikä sisältää usein suullisen valmisteluistunnon ja pääkäsittelyn.

Alla oleva taulukko selventää eroja:

Tämä ero korostaa, miksi **summaarinen riita-asia** ja siitä seuraava **yksipuolinen tuomio** on suunniteltu tehokkaaksi väyläksi selkeille saataville.

Mitä tapahtuu yksipuolisen tuomion jälkeen?

Yksipuolisen tuomion jälkeen velkojalla on hallussaan ulosottoperuste, joka avaa tien saatavan perimiseksi viranomaistoimin.

Velkojan näkökulmasta seuraava askel on tyypillisesti ulosottohakemuksen tekeminen. Ulosottoviranomainen ryhtyy toimiin, kuten palkan tai muun omaisuuden ulosmittaukseen, velan kattamiseksi.

Velallisen kannalta seuraukset ovat merkittäviä:

• Ulosotto: Velka peritään suoraan tuloista tai omaisuudesta.
• Maksuhäiriömerkintä: Luottotietoihin kirjataan merkintä, joka vaikeuttaa esimerkiksi lainan, vuokra-asunnon tai puhelinliittymän saamista.
• Takaisinsaantioikeus: Velallisella on kuitenkin oikeus hakea **takaisinsaantia** 30 päivän kuluessa tuomion tiedoksisaannista. Jos hakemus hyväksytään, asia käsitellään uudelleen riitaisena.

Varmista saatavasi oikeudellisella perinnällä

Yksipuolinen tuomio on tehokas työkalu, kun velallinen ei reagoi maksuvaatimuksiin. Se on nopea ja selkeä reitti ulosottokelpoisen päätöksen saamiseen ja varmistaa, ettei riidaton saatava jää roikkumaan.

Jos sinulla on erääntyneitä saatavia, joihin ei ole tullut suoritusta vapaaehtoisen perinnän keinoin, oikeudellinen perintä on looginen seuraava askel. Ammattilaisen avulla varmistat, että **summaarinen haastehakemus** on laadittu oikein ja prosessi etenee mahdollisimman joutuisasti.

Tarvitsetko apua saataviesi perinnässä tai haastehakemuksen laatimisessa? Älä anna perinnän viivästyä. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin autamme sinua saamaan ulosottokelpoisen tuomion nopeasti ja tehokkaasti.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko yksipuolisen tuomion perua?

Kyllä voi. Velallinen voi hakea yksipuoliseen tuomioon takaisinsaantia käräjäoikeudelta 30 päivän kuluessa siitä, kun hän sai tuomion todistetusti tiedoksi. Jos takaisinsaantihakemus hyväksytään, asia otetaan uudelleen käsittelyyn normaalina riita-asiana.

Aiheuttaako yksipuolinen tuomio maksuhäiriömerkinnän?

Kyllä, riidattomassa velkomusasiassa annettu yksipuolinen tuomio aiheuttaa velalliselle lähes poikkeuksetta maksuhäiriömerkinnän luottotietoihin. Merkintä rekisteröidään, kun tuomio on annettu.

Miksi en saanut kutsua oikeudenkäyntiin?

Summaarinen riita-asia käsitellään yleensä kokonaan kirjallisesti ilman oikeuden istuntoa. Velalliselle lähetetään haaste, johon hänen tulee vastata kirjallisesti. Jos vastausta ei tule, tuomio annetaan passiivisuuden perusteella ilman erillistä oikeudenkäyntiä.

Mitä eroa on yksipuolisella tuomiolla ja tavallisella tuomiolla?

Yksipuolinen tuomio perustuu vastaajan passiivisuuteen, eikä asiaa ja sen todisteita tutkita laajasti. Tavallinen eli riitainen tuomio taas perustuu molempien osapuolten esittämään näyttöön ja perusteelliseen käsittelyyn, joka sisältää usein suullisen istunnon.