Keskeiset pointit:
- Sopimussakkoa ei tarvitse maksaa, jos siitä ei ole nimenomaisesti sovittu kirjallisesti.
- Maksuvelvollisuuden voi kiistää, jos sakkoehto on kohtuuton, lainvastainen tai sopimusrikkomusta ei ole tapahtunut.
- Kuluttajasopimuksissa ja asuinhuoneiston vuokrasopimuksissa pakottava lainsäädäntö rajoittaa vahvasti sopimussakkojen käyttöä.
- Jos vastapuoli on itse myötävaikuttanut sopimusrikkomukseen, sakkoa ei yleensä voi periä.
Monet uskovat, että sopimussakko on aina maksettava, jos sopimusta rikotaan – piste. Todellisuudessa sopimussakkojen taustalla on joukko säännöksiä ja oikeuskäytäntöä, jotka antavat velalliselle oikeuden kieltäytyä maksusta tai vaatia sakon kohtuullistamista.
Sopimussakko on yleinen keino tehostaa sopimusten noudattamista niin yritysten välillä, vuokrasuhteissa kuin palvelusopimuksissakin. Se on tehokas, mutta herättää paljon kysymyksiä, jotka ovat tärkeitä sekä velkojille, jotka pohtivat sopimussakon perintää, että velallisille, jotka haluavat tietää oikeutensa.
Tässä artikkelissa käymme selkeästi läpi, mitä sopimussakko tarkoittaa ja milloin sen voi perustellusti jättää maksamatta. Opit tunnistamaan kohtuuttomat ehdot ja ymmärrät, miten perintä ja kiistäminen etenevät käytännössä.
Mitä sopimussakko on ja milloin se yleensä tulee maksettavaksi?
Sopimussakko on ennalta sovittu rahamääräinen korvaus, joka lankeaa maksettavaksi sopimusrikkomuksen seurauksena. Sen suurin etu on, että velkojan ei tarvitse erikseen todistaa kärsimänsä vahingon suuruutta.
Maksuvelvollisuuden perusta on aina nimenomainen sopimusehto. Jos sopimuksessa ei ole mainintaa sopimussakosta, sitä ei voi vaatia pelkän lain perusteella. Yleensä pelkkä sopimusrikkomuksen toteaminen riittää laukaisemaan maksuvelvollisuuden.
Sopimussakko voi olla esimerkiksi:
- Kiinteä summa (esim. 5 000 €).
- Juokseva sakko (esim. 0,5 % sopimushinnasta jokaiselta viivästysviikolta).
- Ainoa seuraamus tai lisäseuraamus vahingonkorvauksen rinnalla, riippuen sopimuksen sanamuodosta.
Peruste nro 1: Sopimussakosta ei ole sovittu
Sopimussakkoa ei voi vaatia, jos siitä ei ole lainkaan sovittu pätevässä sopimuksessa. Tämä on yleisin ja selkein peruste kieltäytyä maksusta. Ilman sopimusehtoa vaatimus on täysin perusteeton.
Myös epäselvä tai tulkinnanvarainen kirjaus voi kaataa perintäyrityksen. Sopimusoikeudessa epäselvää ehtoa tulkitaan yleensä sen laatijan vahingoksi. Jos ehdosta ei selviä, onko kyse sopimussakosta vai esimerkiksi vahingonkorvauksen enimmäismäärästä, sen velvoittavuus on heikko.
Jos koko sopimus on pätemätön esimerkiksi muotovirheen tai allekirjoitusten puuttumisen vuoksi, myöskään sen sisältämä sopimussakkoehto ei sido osapuolia.
Peruste nro 2: Sopimussakko on kohtuuton
Kohtuuton sopimussakko voidaan jättää perimättä tai sen määrää voidaan alentaa tuomioistuimessa. Vaikka sopimusvapaus on pääsääntö, ehto ei saa olla suhteeton tai kohtuuton.
Kohtuuttomuutta arvioidaan kokonaisuutena, jossa huomioidaan muun muassa:
- Osapuolten välinen asema (esim. suuryritys vs. pieni alihankkija).
- Sakon suuruus suhteessa sopimuksen kokonaisarvoon.
- Sopimusrikkomuksen vakavuus ja vaikutukset.
- Onko kyseessä elinkeinonharjoittaja vai kuluttaja.
| Tilanne | Miksi ehto voi olla kohtuuton? | Esimerkki |
|---|---|---|
| Suhteeton sakon määrä | Sakko on epäsuhdassa sopimuksen arvoon ja mahdolliseen vahinkoon nähden. | 100 000 €:n sopimuksessa on 50 000 €:n sakko vähäisestä myöhästymisestä. |
| Heikompi neuvotteluasema | Vahvempi osapuoli on sanellut ehdon, johon heikommalla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa. | Suuri pääurakoitsija asettaa pienelle alihankkijalle musertavan sakkoehdon. |
| Kuluttajasopimus | Kuluttajansuojalaki antaa vahvan suojan kohtuuttomia ehtoja vastaan. | Kuntosalisopimuksen purkamisesta seuraa valtava sopimussakko. |
Peruste nro 3: Ehto on pakottavan lainsäädännön vastainen
Sopimussakkoehto on mitätön, jos se on ristiriidassa pakottavan lainsäädännön kanssa. Pakottava laki syrjäyttää aina sopimuksen ehdon, eikä velallisen tarvitse maksaa sakkoa.
Erityisen yleistä tämä on kuluttaja-asioissa ja asuinhuoneiston vuokrauksessa. Esimerkiksi kuluttajansuojalaki kieltää ehdot, jotka ovat kuluttajan kannalta kohtuuttomia. Vastaavasti laki asuinhuoneiston vuokrauksesta turvaa vuokralaisen oikeuden irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva sopimus laillisella irtisanomisajalla ilman rangaistusmaksuja.
Esimerkiksi vuokrasopimuksen ehto, jossa vuokralainen velvoitetaan maksamaan kolmen kuukauden vuokraa vastaava sakko, jos hän muuttaa pois ennen ensimmäisen vuoden täyttymistä, on tyypillisesti pätemätön. Tällöin sopimussakkoa ei tarvitse maksaa.
Peruste nro 4: Sopimusrikkomusta ei tapahtunut tai se johtui muusta syystä
Maksuvelvollisuutta ei synny, jos sopimusrikkomusta ei tosiasiassa ole tapahtunut. Velkojan on pystyttävä osoittamaan, että sopimusta on rikottu sovitulla tavalla. Jos velallinen on täyttänyt velvoitteensa moitteetta, sakolle ei ole perustetta.
Lisäksi on kaksi yleistä vapautumisperustetta:
- Ylivoimainen este (force majeure): Jos sopimusrikkomus johtuu ennalta-arvaamattomasta ja osapuolista riippumattomasta esteestä (kuten sota, lakko tai viranomaisen kielto), sopimussakkoa ei yleensä voi periä.
- Vastapuolen myötävaikutus: Jos velkoja on itse omalla toiminnallaan tai laiminlyönnillään aiheuttanut sopimusrikkomuksen (esim. toimittamalla väärät tiedot tai materiaalit myöhässä), hän ei voi pätevästi vaatia sopimussakkoa.
Sopimussakon perintä vs. vastustaminen: Miten edetä?
Prosessi etenee eri tavoin riippuen siitä, oletko velkoja vai velallinen. Selkeä viestintä ja perusteltu näkemys ovat avainasemassa riitojen ratkaisussa.
Velkojan näkökulma: Varmista, että sopimusehto on yksiselitteinen, kohtuullinen ja lainmukainen. Lähetä kirjallinen reklamaatio ja lasku sopimussakosta. Jos maksua ei suoriteta, tehokas sopimussakon perintä voidaan ulkoistaa ammattilaiselle, joka arvioi saatavan perusteltavuuden ja hoitaa neuvottelut.
Velallisen näkökulma: Jos saat perusteettoman vaatimuksen, kiistä se välittömästi kirjallisesti. Perustele kantasi selkeästi: vetoa esimerkiksi sopimusehdon puuttumiseen, kohtuuttomuuteen tai siihen, ettei rikkomusta ole tapahtunut. Älä jää odottamaan, vaan toimi aktiivisesti.
Tarvitsetko apua sopimussakon kanssa?
Sopimussakko on tehokas työkalu, mutta sen käyttö vaatii tarkkuutta. Olitpa sitten perimässä saatavaa tai kiistämässä perusteetonta vaatimusta, ammattilaisen apu voi säästää aikaa ja rahaa.
Me Ykkös Perinnällä arvioimme sopimussakkoehdon pätevyyden ja autamme sinua löytämään parhaan ratkaisun. Hoidamme vaativienkin saatavien perinnän tehokkaasti ja neuvottelemme tarvittaessa sopuratkaisun.
Älä anna epäselvyyksien aiheuttaa tappioita. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, niin kartoitamme tilanteesi ja annamme selkeän toimintasuunnitelman.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä tarkoittaa sopimussakon kohtuullistaminen?
Sopimussakon kohtuullistaminen tarkoittaa, että tuomioistuin alentaa kohtuuttomaksi katsotun sakon määrää. Arvioinnissa otetaan huomioon sopimuksen sisältö, osapuolten asema, sopimusrikkomuksen vakavuus ja olosuhteet kokonaisuudessaan.
Voiko sopimussakon jättää maksamatta ilman seuraamuksia?
Kyllä voi, jos vaatimukselle ei ole laillista perustetta. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi se, että sopimussakosta ei ole sovittu, ehto on mitätön tai sopimusrikkomusta ei ole tapahtunut. Aiheettoman vaatimuksen kiistäminen ei aiheuta seuraamuksia.
Miten toimin, jos minulta vaaditaan kohtuutonta sopimussakkoa?
Kiistä vaatimus kirjallisesti ja perustele, miksi pidät sakkoa kohtuuttomana. Viittaa esimerkiksi sakon suhteettomuuteen sopimuksen arvoon nähden tai omaan heikompaan neuvotteluasemaasi. Ehdota neuvotteluja sakon alentamisesta.
Onko suullisesti sovittu sopimussakko pätevä?
Suullinen sopimus on periaatteessa sitova, mutta sen todistaminen on erittäin vaikeaa riitatilanteessa. Käytännössä sopimussakon perintä ilman kirjallista todistetta on lähes mahdotonta, joten sopimussakosta tulee aina sopia kirjallisesti.