Tuttu tilanne? Olet lähettänyt asiakkaalle 1 240 euron laskun, mutta eräpäivä on mennyt ja mennyt. Asiakas on kadonnut kuin tuhka tuuleen – puheluihin ei vastata, sähköpostit kaikuvat tyhjyyteen. Nyt mietit kuumeisesti, kannattaako saatavaa edes lähteä perimään. Ja se suurin kysymys: kuka maksaa viulut, jos otat avuksi perintätoimiston? Tuleeko sinulle itsellesi lisää kuluja?
Tämä on yksi yleisimmistä huolista, ja siihen liittyy sitkeitä vääriä käsityksiä. Vastaus on kuitenkin yksinkertainen: pääsääntöisesti perintätoimiston kulut maksaa velallinen. Mutta kuten aina, on olemassa poikkeuksia. Tässä artikkelissa romutamme yleisimmät myytit ja kerromme selkokielellä, miten homma toimii ja miten turvaat kassavirtasi ilman ikäviä yllätyksiä.
Myytti 1: “Velkoja maksaa aina perintätoimiston kulut.”
Tämä on ehkä sitkein ja yleisin harhaluulo. Todellisuudessa Suomen perintälaki on rakennettu velkojan puolelle. Lähtökohta on selvä: se, joka jättää laskun maksamatta, on vastuussa myös perinnän aiheuttamista kohtuullisista kuluista.
Perintäala onkin poikkeuksellinen. Se on käytännössä ainoa ala, jossa palvelun kulut voidaan siirtää suoraan kolmannelle osapuolelle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita mitään villin lännen meininkiä. Toimintaa säätelee kaksi tärkeää asiaa:
- Lain asettamat rajat: Laissa on määritelty tarkat euromääräiset katot sille, mitä velalliselta voidaan eri toimenpiteistä vaatia. Nämä rajat riippuvat laskun alkuperäisestä summasta.
- Hyvä perintätapa: Ammattimainen perintätoimisto toimii aina asiallisesti ja kohtuullisesti. Hyvä perintätapa tarkoittaa, että velallisen tilanne huomioidaan eikä kuluja kerrytetä tarpeettomasti.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun annat erääntyneen laskun ammattilaisen hoidettavaksi, hän lisää alkuperäiseen saatavaasi lainmukaiset perintäkulut ja viivästyskorot. Onnistuneen perinnän jälkeen velallinen maksaa koko potin.
Myytti 2: “Ilmainen perintäpalvelu on liian hyvää ollakseen totta.”
Herättääkö termi ilmainen perintätoimisto epäilyksiä? Voiko palvelu todella olla velkojalle ilmaista? Kyllä voi, kunhan ymmärtää sen toimintalogiikan. Tämä malli, jossa kulut siirretään velalliselle, yleistyi Suomessa jo 1990-luvulla. Nykyään arviolta puolet alan toimijoista tarjoaa velkojalle maksutonta perintää.
Tällaisessa mallissa – kuten Ykkös-Perinnän Maksuttomassa pikaperinnässä – palvelu on sinulle kuluton, kunhan perintä onnistuu. Perintätoimisto siis kantaa riskin. Heidän palkkionsa tulee niistä kuluista, jotka velallinen maksaa onnistuneen perinnän päätteeksi.
Sinun näkökulmastasi hyödyt ovat selvät:
- Ei taloudellista riskiä: Voit käynnistää perinnän ilman pelkoa etukäteismaksuista tai piilokuluista.
- Saat omat rahasi täysimääräisenä: Kun saatava kotiutuu, saat tilillesi koko alkuperäisen summan.
- Säästät omaa aikaasi: Sinun ei tarvitse käyttää resurssejasi maksumuistutusten ja soittokierrosten parissa.
Poikkeustilanteet: Milloin velkojalle voi tulla kuluja?
Vaikka pääsääntö on selkeä, on reilua käydä läpi ne pari poikkeusta, jolloin kulut voivatkin jäädä sinun maksettavaksesi. Nämä on hyvä tuntea.
1. Riitautettu saatava: Jos velallinen kiistää laskun perustellusti (esimerkiksi toimitettu tuote oli viallinen), vapaaehtoinen perintä päättyy. Perintätoimisto ei voi enää jatkaa, ja yleensä velkojalle syntyy toimeksiannosta pieni käsittelymaksu. Sen jälkeen voit itse päättää, haluatko viedä asian oikeudelliseen perintään.
2. Varaton velallinen: Jos perinnän aikana selviää, ettei velallisella ole maksukykyä tai ulosmitattavaa omaisuutta, perintätoimisto toteaa hänet varattomaksi. Koska rahaa ei saada perittyä, sinulle ei tule maksettavaksi onnistumispalkkiota. Mallista riippuen pieni aloitusmaksu voi jäädä maksettavaksi, mutta esimerkiksi Ykkös-Perinnän mallissa tällaisia kuluja ei ole.
| Tilanne | Kuka yleensä maksaa kulut? | Miksi velkojalle voi tulla kuluja? |
|---|---|---|
| Normaali onnistunut perintä | Velallinen | Ei kuluja velkojalle (toimeksiantajalle maksuttomassa mallissa). |
| Riitautettu saatava | Velallinen (kiistää perusteen) | Vapaaehtoinen perintä keskeytyy. Velkojalle voi tulla pieni toimeksiannon perusmaksu. |
| Varaton velallinen | Ei kukaan (ei maksukykyä) | Perintä epäonnistuu. Maksuttomassa mallissa velkojalle ei yleensä synny kuluja. |
Myytti 3: “Perintätoimisto vahingoittaa aina asiakassuhdetta.”
Tämä on ymmärrettävä huoli. Pelkäätkö, että perintätoimiston käyttö tuhoaa vaivalla rakennetun asiakassuhteen? Onneksi tämä ajatus perustuu usein vanhentuneeseen kuvaan aggressiivisesta perinnästä.
Nykyaikainen, ammattimainen perintäpalvelu on kaikkea muuta. Tavoitteena on hoitaa tilanne asiallisesti ja ratkaisukeskeisesti. Usein kyse ei ole maksuhaluttomuudesta vaan unohduksesta tai hetkellisestä maksuvaikeudesta. Ammattitaitoinen kumppani ei ole nyrkkienheiluttelija, vaan neuvottelija, joka osaa sopia maksusuunnitelmista ja löytää kaikille sopivan ratkaisun.
Hyvin hoidettu perintäprosessi voi parhaimmillaan selkeyttää tilannetta ja mahdollistaa asiakassuhteen jatkumisen. Kyse on viestinnästä ja oikeista työkaluista.
Miten valita oikea kumppani perintään?
Kun vertailet perintätoimistoja, pelkkä hintalappu ei kerro koko totuutta. Tässä nopea vertailu eri toimintamalleista:
| Ominaisuus | Perinteinen malli (provisio/ennakkomaksu) | Toimeksiantajalle maksuton malli (esim. Ykkös-Perintä) |
|---|---|---|
| Kulut velkojalle | Usein ennakko- tai käsittelymaksu, tai %-osuus onnistuneesta perinnästä. | Ei kuluja onnistuneesta perinnästä. Mahdollinen pieni kulu vain riitatilanteessa. |
| Riski velkojalle | Korkeampi. Maksat kuluja, vaikka perintä epäonnistuisi. | Minimaalinen. Riski on pääosin perintätoimistolla. |
| Kassavirta | Saatavasta vähennetään provisio, joten et saa täyttä summaa. | Saat koko alkuperäisen saatavasi itsellesi. |
| Sopivuus | Voi sopia suurille volyymeille tai erityistapauksiin. | Erinomainen pk-yrityksille ja kaikille, jotka haluavat minimoida riskit. |
Yhteenveto: Turvaa selustasi ja pidä kassavirta liikkeessä
Eli, kuka maksaa perintätoimiston kulut? Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä sen tekee velallinen. Avain onnistumiseen on valita kumppani, joka toimii toimeksiantajalle maksuttomalla mallilla ja noudattaa hyvää perintätapaa. Silloin voit itse keskittyä omaan liiketoimintaasi ja antaa ammattilaisten hoitaa saatavien kotiuttamisen tehokkaasti ja asiallisesti.
Oikein valittu perintäkumppani ei ole kuluerä, vaan sijoitus kassavirran turvaamiseen.
Onko sinulla erääntyneitä laskuja, joiden perintää pohdit? Älä anna epävarmuuden hidastaa toimintaasi. Ota meihin yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, miten voimme auttaa sinua tehokkaasti ja ilman kuluja.
Usein kysytyt kysymykset perintäkuluista
Kuka maksaa perintäkulut, jos velallinen on varaton?
Tässä tilanteessa kulujen maksuvelvollisuutta ei synny kenellekään, koska saatavaa tai kuluja ei saada perittyä. Jos käytät toimeksiantajalle maksutonta mallia, kuten Ykkös-Perintää, sinulle ei velkojana aiheudu tästä kuluja. Vapaaehtoinen perintä päättyy, ja saat varattomuustodistuksen, jota voit hyödyntää verovähennyksissä.
Onko “ilmainen perintätoimisto” oikeasti täysin ilmainen velkojalle?
Kyllä on, kunhan perintä onnistuu. Perintätoimisto saa palkkionsa suoraan velallisen maksamista lainmukaisista perintäkuluista. Ainoa yleinen poikkeus on riitatilanne. Jos velallinen kiistää laskun perustellusti, vapaaehtoinen perintä keskeytyy ja sinulle voi koitua pieni käsittelymaksu.
Voinko menettää asiakkaan, jos käytän perintätoimistoa?
Riski on pieni, kun valitset ammattimaisen ja ihmisläheisen kumppanin. Hyvin hoidettu perintä on asiallista ja neuvottelevaa, ei aggressiivista. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka voi jopa selkeyttää tulehtunutta tilannetta ja mahdollistaa asiakassuhteen jatkumisen.
Paljonko perintäkulut saavat olla?
Perintäkulujen enimmäismäärät on säädetty laissa, ja ne riippuvat saatavan pääoman suuruudesta. Esimerkiksi kuluttajasaatavissa yhden maksuvaatimuksen kulukatto on pienissä, alle 100 euron laskuissa matalampi kuin suurissa. Ammattimainen perintätoimisto veloittaa aina vain lainmukaiset, kohtuulliset kulut.