Moni yrittäjä ja yksityishenkilö pohtii, mitä perintätoimisto oikeasti voi tehdä. Mielikuvat kumpuavat usein viihteestä, jossa isokokoinen perijä koputtaa ovelle ja vaatii saataviaan uhkaavasti. Todellisuus on kuitenkin kaukana tästä. Suomessa perintää säätelee tarkasti laki saatavien perinnästä, eli tutummin perintälaki.
Kohtaamme työssämme jatkuvasti samoja kysymyksiä ja harhaluuloja perinnän keinoista. Siksi on tärkeää purkaa auki, mitkä ovat perintätoimiston todelliset valtuudet ja mikä taas on puhdasta myyttiä. Tässä artikkelissa erottelemme faktat fiktiosta ja näytämme, miten ammattimainen perintäprosessi etenee.
Myytit perinnän keinoista: Mitä perintätoimisto EI voi tehdä?
Perintäala on tiukasti säännelty, ja toiminnan ytimessä on aina ”hyvä perintätapa”. Tämä tarkoittaa, että velallisen painostaminen tai hänen yksityisyytensä loukkaaminen on yksiselitteisesti kielletty. Käydään läpi yleisimmät myytit.
Myytti 1: Perijä tulee kotiovelle
Tämä on sitkein myytti, ja vastaus on selkeä: perintätoimiston edustaja ei tule kotiovellesi vaatimaan maksua. Vapaaehtoisen perinnän keinot ovat kirjallisia ja suullisia, kuten maksuvaatimuksia ja puhelinsoittoja.
On kuitenkin olennaista erottaa perintätoimisto ja ulosottoviranomainen. Jos velkaa ei makseta vapaaehtoisen ja oikeudellisen perinnän jälkeen, asia voi edetä ulosottoon. Ulosottomies on viranomainen, jolla on oikeus tulla kotiin tekemään ulosmittaus. Tämä tapahtuu kuitenkin vasta käräjäoikeuden antaman velkomustuomion jälkeen. Ulosottomies voi siis tulla kotiin, mutta perintätoimiston edustaja ei.
Myytti 2: Perintätoimisto ottaa yhteyttä työnantajaan tai sukulaisiin
Ei ota. Perintätoimisto ei saa missään tilanteessa kertoa velasta velallisen työnantajalle, sukulaisille, naapureille tai ystäville. Se olisi törkeä hyvän perintätavan ja tietosuojalakien rikkomus.
Perintä on luottamuksellinen asia velkojan, perintätoimiston ja velallisen välillä. Tietojen luovuttaminen ulkopuolisille on ankarasti kielletty. Esimerkiksi perinnän ja GDPR:n säännökset asettavat tiukat rajat sille, mitä tietoja velallisesta saa käsitellä ja kenelle niitä voi luovuttaa. Ainoa poikkeus on tilanne, jossa joku on mennyt velasta henkilötakaukseen. Takaajaan ollaan tällöin luonnollisesti yhteydessä hänen velvoitteensa mukaisesti.
Myytti 3: Perintätoimisto voi uhkailla tai painostaa julkisesti
Laki kieltää kaikenlaisen uhkailun, kiristämisen, harhaanjohtavan tiedon antamisen tai muun asiattoman painostuksen. Perintätoimiston tehtävä on hoitaa prosessi ammattimaisesti ja lain puitteissa, ei pelotella.
Julkinen painostus, kuten velkatietojen julkistaminen sosiaalisessa mediassa, on täysin poissuljettua. Yritysperinnässä käytettävä tratta tai protestilistalle joutuminen ovat toki julkisia seurauksia, mutta ne ovat laissa säädeltyjä, virallisia toimenpiteitä – eivät mielivaltaista mustamaalaamista.
Perintälaki ja hyvä perintätapa: Ammattimaisen perinnän todelliset työkalut
Nyt kun myytit on murrettu, katsotaan, mitä perintätoimisto oikeasti tekee. Koko prosessi perustuu perintälakiin ja sen vaiheisiin, joiden tavoite on kotiuttaa saatava tehokkaasti mutta asiallisesti.
Kirjallinen viestintä on kaiken perusta
Perintä alkaa lähes aina kirjallisesti. Kun saamme toimeksiannon, tarkistamme sen oikeellisuuden ja lähetämme velalliselle maksuvaatimuksen.
Laki määrittelee tarkasti, mitä tietoja kirjeessä on oltava. Siitä on käytävä ilmi muun muassa velkojan nimi, velan peruste sekä pääoman, korkojen ja perintäkulujen erittely. Tämä takaa, että velallisella on kaikki tarvittava tieto maksamiseen tai velan mahdolliseen riitauttamiseen. Huolellisesti laadittu perintäkirje on ammattimaisen prosessin kulmakivi.
Puhelinperintä – neuvottelua, ei painostusta
Kirjeiden ohella käytämme puhelinta. Puhelinperinnän tavoite ei ole painostaa, vaan avata keskusteluyhteys. Monet maksuvaikeudet selviävät parhaiten neuvottelemalla.
Soiton aikana kartoitamme velallisen tilanteen ja etsimme ratkaisua. Usein taustalla on unohdus, väärinkäsitys tai tilapäinen rahapula. Asiallinen keskustelu on tehokkain tapa selvittää tilanne ja sopia jatkosta. Tämä on myös velkojan etu, sillä se voi parhaimmillaan pelastaa asiakassuhteen.
Maksusuunnitelmat ja neuvottelut
Perintätoimiston tärkein tehtävä on löytää ratkaisu, joka toimii sekä velkojalle että velalliselle. Jos velallinen on maksukykyinen ja -haluinen mutta ei pysty hoitamaan koko summaa kerralla, joustava maksusuunnitelma on usein paras vaihtoehto.
Toimimme neuvottelijana ja välikätenä. Laadimme realistisia ja sitovia maksusuunnitelmia, jotka perustuvat velallisen todelliseen maksukykyyn. Tämä on huomattavasti tehokkaampaa kuin antaa prosessin ajautua oikeudelliseen perintään, joka on kalliimpi ja hitaampi tie kaikille.
Milloin perintä siirtyy oikeudellisiin toimiin?
Joskus vapaaehtoinen perintä ei tuota tulosta. Jos velallinen ei reagoi maksuvaatimuksiin, kiistää velan perusteetta tai rikkoo sovitun maksusuunnitelman, on aika siirtyä oikeudelliseen perintään.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että perintätoimisto laatii velkojan puolesta haastehakemuksen käräjäoikeuteen velkomustuomion saamiseksi. Tämä tuomio on virallinen päätös, joka vahvistaa velan olemassaolon ja määrän. Vasta velkomustuomion jälkeen saatava voidaan siirtää ulosottoviranomaisen perittäväksi.
Ketju on tärkeää ymmärtää: perintätoimisto hoitaa prosessin tuomioon asti, ja ulosottolaitos vastaa tuomion täytäntöönpanosta. Perintätoimisto ei siis itse tee ulosmittauksia.
Valitse kumppani, joka tuntee säännöt
Perinnän maailma on säännelty, ja hyvästä syystä. Perintälaki suojaa velallista mielivallalta, mutta antaa velkojalle ja tämän asiamiehelle selkeät työkalut saatavien kotiuttamiseen. Myytit kovista otteista ja laittomasta painostuksesta eivät kuulu ammattimaiseen perintään.
Oikean perintäkumppanin valinta on ratkaisevaa. Ammattilainen toimii aina lain ja hyvän perintätavan mukaisesti, mikä turvaa paitsi kassavirran, myös yrityksesi maineen ja asiakassuhteet. Erilaisia perintätoimistoja on monia, ja valinta kannattaa tehdä huolella.
Onko sinulla saatavia, joiden perinnässä tarvitset apua? Ammattitaitoinen perintäprosessi on tehokas ja turvaa sekä kassavirtasi että asiakassuhteesi. Ota meihin yhteyttä, niin katsotaan, miten voimme auttaa yritystäsi.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko perintätoimisto lisätä velkaan mitä kuluja tahansa?
Ei voi. Perintälaki säätelee tarkasti perintäkulujen enimmäismääriä niin kuluttaja- kuin yritysperinnässäkin. Esimerkiksi kuluttajalle lähetettävästä maksuvaatimuksesta saa periä enintään 5 euroa. Muut kulut ovat sidottuja velan pääomaan ja tehtyihin toimiin. Ammattimainen perintätoimisto erittelee kulut aina selkeästi, jotta velallinen tietää, mistä maksettava summa koostuu.
Kuinka nopeasti maksamaton lasku voi siirtyä perintään?
Kuluttajasaataville laki vaatii vähintään yhden maksumuistutuksen, jossa on 14 päivän maksuaika, ennen kuin perintä voidaan aloittaa. Yritysten välisessä kaupassa tällaista vaatimusta ei ole, jos perinnän mahdollisuudesta on mainittu jo alkuperäisessä laskussa. Nopeus on kuitenkin valttia: mitä vanhempi saatava, sitä vaikeampi se on yleensä periä.
Mitä "hyvä perintätapa" tarkoittaa käytännössä?
Hyvä perintätapa on laissa määritelty velvoite toimia ammattimaisesti ja rehellisesti. Se kieltää aiheuttamasta velalliselle kohtuutonta haittaa, antamasta vääriä tietoja maksun laiminlyönnin seurauksista tai vaarantamasta tämän yksityisyyttä. Käytännössä se on jämäkkää mutta aina asiallista asiakaspalvelua.
Voiko perintätoimisto periä vanhentunutta velkaa?
Ei. Vanhentunutta velkaa ei voi enää periä oikeudellisesti. Yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta, mutta sen laskeminen ei ole aina yksinkertaista. Esimerkiksi yritysveloissa vanhentuminen voi alkaa tilikauden päättymisestä, ei suoraan eräpäivästä. Jos perintätoimisto yrittäisi periä todistetusti vanhentunutta saatavaa, se rikkoisi hyvää perintätapaa. Velkojan onkin tärkeää toimia ajoissa, jotta saatavat eivät pääse vanhenemaan.
Mitä eroa on perintätoimistolla ja ulosottomiehellä?
Perintätoimisto on yksityinen yritys, joka hoitaa velkojan toimeksiannosta vapaaehtoista ja oikeudellista perintää. Sen työkalut ovat maksuvaatimukset, neuvottelut ja haastehakemuksen laatiminen. Ulosottomies taas on valtion viranomainen, joka panee täytäntöön oikeuden lainvoimaisia tuomioita. Ulosotto voi esimerkiksi ulosmitata palkkaa tai omaisuutta, mihin perintätoimistolla ei ole oikeutta.